Nuorisopuisto puhutti kirjatuvalla

Poripark-001

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PoriPark -nuorisopuistoa on suunniteltu nuorisotoiminnan ja liikunnan käyttöön muutaman vuoden ajan.  Liikuntaan ja nuorison vapaa-aikaan halutaan Porissakin satsata, mutta raha on jo eri juttu. Nuorisopuiston  rakentamisesta ja tulevaisuudennnäkymistä keskusteltiin Pormestarinluodon kirjatuvalla . Keskustelutilaisuus juontui muutamien kuukausien takaisesta  paikallisesta infoillasta jossa Pormestarinluodon asukasyhdistyksen puheenjohtajalta, Aki Nummelinilta (kuvassa vasemmalla) kyseltiin  teeman esiinnostoa paikallisen tapaamisen merkeissä. Pormestarinluodon asukasyhdistys on tänä vuonna järjestänyt jo useita keskustelu- ja tiedonvälitysiltoja eri aiheista, ja toisaalta  vienyt asukkaiden mielipiteitä kaupungin päättäjien tietoon. Illan asiantuntijavieraaksi oli kutsuttu kaupngin puistotoimen päällikkö Ismo Ahonen.

Poripark-012

Ismo Ahonen (kuvassa) kertoi nuorisopuistoajateuksen lähteneen liikkeelle lähiötoimintaa kehitelleestä työryhmästä, jolla oli alkuun nuoripuiston sijaintipaikaksi muitakin vaihtoehtoja. Esillä olivat niin Sampola kuin Pihlavakin, mutta Pormestarinluodon eduksi vaakaa käänsi lopulta erinomainen sijainti muutenkin nuorison suosiossa olevan Kirjurinluodon läheisyydessä,  Kaarisillan koulun kanssa tehtävä yhteistyö ja Pormestarinluodon alueen riittävä väljyys näinkin suuren liikunta-alueen perustamiseen.  Nuorisopuistoon on suunniteltu   kahvila/oleskelutila/kerhorakennuksen lisäksi pyöräilyrataa, tekonurmella varustettuja pelikenttiä, myös varttuneemmalle väestölle sopivia kuntoliikuntapisteitä, mahdollisesti esiintymislavaa, frisbeeratahan jo käytännössä toimii. Mm. tekonurmen käyttö laajentaisi toiminta-aikaa sekä keväisin että syksyisin, ja talviliikuntakin mahdollistuisi monimuotoisena alueella.

Hankkeen tulevaisuus on nyt kuitenkin hämärän peitosa, ainakaan lähiaikoina ei Ahosen mukaan ole odotettavissa oikeastaan mitään.  Porin kaupunki on toteuttamassa säästökuuria, ja viime talven linjausten mukaan tämän hankkeen rahoitus on toistaiseksi hyllyllä.  Suunnitteluakin jatketaan vasta sitten kun myös rahoitus on näköpiirissä.  Tästä huolimatta illan keskustelijat  tutustuivat huolellisesti olemassaoleviin hahmotelmiin ja  mietttivät miten puistoa tulisi suunnitella ja rakentaa -sitten joskus...

 

Poripark-077

Porilaisia pyöräilyseuroja ja pyöräilynharrastajia  paikalla edustanut Jari Wiksten (toinen vasemmalta)  tunnusteli mahdollisuuksia rakentaa puistoon tuleva pyörärata  kilpailukäytönkin vaatimukset täyttäväksi, mutta Ahonen suhtautui epäillen tähän tulevaisuudekuvaan. Ahosen mukaan puistosta yritetään tehdä kokonaisuus, joka  antaa "jokaiselle jotakin" ja  pienempikin pyörärata antaa kuitenkin alkuharrastukseen mahdollisuuksia. Vaativamman, kivituhkaradan asfaltoituine kaarteineen rakennettavan mahdolliseksi paikaksi Ahonen ja Wiksten näkivätkin yhteisymmärryksessä paremmin lentokentyän päädyssä olevan alueen joka maasto-olosuhteiltaankin olisi aivan sopiva.  Alueelle kun ei juuri muunlaisia rakennelmia tai toimintaa edes voi sijoittaa, joten sen käyttöönsaamiselle voisi olla jopa mahdollisuuksia.

 

Kuten odottaa saattoi, nuoriso nähdään paitsi tulevana veronmaksajasukupolvena ja kansakunnan toivona, usein myös ongelmana  joka  olisi sijoitettava  mieluummin muualle kuin oman ikkunan alle.  Puiston välittömässä läheisyydessä olevissa taloyhtiöissä on jo pelätty melua ja epäjärjestystä, mopoautojen paljoutta ja häiriöitä.  Hyvin yleinen kanta tuntui olevan sellainen, että ainakin oleskelu/toimintarakennus olisi sijoitettava  syrjemmälle asuinkiinteistöistä,  eikä nykyisessä suunitelmassa olevaan paikkaan.

Alueen aktiivisiin kansalaisvaikuttajiin kuluva Teuvo Urho (yllä kuvassa oikealla) kuitenkin korosti sitä, että nuoriso-ongelmia torjutaan parhaiten juuri  antamalla nuorille toimintamahdollisuuksia, ja nimenomaan maksuttomia, kaikille vapaita mahdollisuuksia. Urhon mukaan ongelmia syntyy varmastikin enemmän, jos nuorison  asiallisiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin ei yhteiskunnan taholta satsata. Teuvo Urho korosti myös sitä, että jos ja kun tällainen liikunta/kulttuurikokonaisuus rakennetaan, on oltava valmiutta satsata heti alkuun myös ohjaajien palkkaamiseen, alkuvuodet kun ratkaisevat minkälainen alueen oma käyttökulttuuri tulee olemaan.